perjantai 12. elokuuta 2016

Järjettömän kalliit Kruunusillat – floppi jo syntyessään?


Kruunuvuori Helsingin Laajasalossa on yksi suurimpia Helsingin lähitulevaisuuden rakennushankkeista. Laajasalon asukasmäärä on tällä hetkellä n. 16 000, mutta sen arvioidaan uusien kaavoitussuunnitelmien ja rakentamisen kautta tuplaantuvan vuoteen 2040 mennessä (12 500 asukasta/uusi asuinalue + 10 000 asukasta/täydennysrakentamista). Näiden väestöennusteiden pohjalta liikenneyhteyksien parantaminen Laajasalon ja keskustan välillä on välttämätöntä, ettei idän suunnan tiet ja metro tukkeutuisi väenpaljoudesta.

Kruunusiltojen rakentaminen Laajasalon Kruunuvuorenrannan ja Hakaniemen välillä on Kruunusillat-hankesuunnitelman mukaan suorastaan “ainoa vaihtoehto” järjestää kapasiteetiltaan riittävät liikenneyhteydet. Koko alueen maankäyttö perustuu raitioliikenneratkaisun toteuttamiseen yhtäaikaisesti.

Kruunuvuoren sillan rakentaminen on osa kaavoitussuunnitelmaa, liittyen oleellisena osana “saariston liikenneyhteyksien parantamiseen”. Koska Helsingin keskustalla ei ole kapasiteettia ottaa vastaan Laajasalosta suuntautuvaa yksityisautoilua, on silta suunniteltu vain pikaraitiotielle, kävelijöille ja pyöräilijöille. Suunnitelman seuraavassa vaiheessa on muuten tarkoitus uhrata Vartiosaaren ainutlaatuinen luonto rakentamiselle ja jatkaa pikaraitiotietä Vartiosaaren läpi. Eikö kasvava kaupunki eniten tarvitsisi sellaisia luontokohteita henkireiäkseen kuin Vartiosaari aivan Laajasalon kupeessa?
Vartiosaari – luontokeidas Laajasalon kupeessa

Mikä tässä hankkeessa arveluttaa?

1) Ennen kaikkea hankkeen kalleus. Sillan tämänhetkinen arvioitu hinta on 239 milj. euroa (+korot 39 milj = 278 milj) liikenneinfraa, sekä välittömiä liikennöintitikuluja (raitiovaunut, vaunuhallit ym). tämän päälle n. 100 milj euroa. Siis yhteensä vajaa 400 milj. euroa.  Näyttää siltä, että tästä arviosta puuttuu kuitenkin esim. sillan pengerryskulut ja mahdolliset sillan kattauskulut. Lisäksi hankkeeseen liittyy muita "sivukuluja", kuten rannan parannustöitä, jotka eivät kohdistu itse hankkeeseen, mutta lankeavat kuitenkin veronmaksajien maksettaviksi. Toisin sanoen hankkeen kokonaishinta ei sisällä ns. oheiskuluja.

Suomen olosuhteet saattavat pakottaa sillan kattamiseen, jotta sillan todellista käyttöastetta voitaisiin kasvattaa. Nyt arvioitu 3000 jalankulkijan ja pyöräilijän kekimääräinen päiväkäyttö lienee melko lailla optimistinen. Todennäköisyys sille, että esim. talvipyöräily jäisi kovin vähäiseksi ankarien olosuhteiden takia, on melko suuri. Myöskään hintalappua todelliselle sillan kunnossapidolle ei ole vielä selvillä (selvitetään vasta jatkosuunnitelmien yhteydessä). Raitiovaunujen varareittiä ei ole, jos esim. tulee teknistä vikaa kyseisellä taipaleella.

Kulosaarelaiset ry:n teettämän mielipidekyselyn mukaan hankkeen kannatus laskisi (46 prosentista) 22 prosenttiin, jos sen kustannukset nousisivat 50 prosentilla. Hinta on siis avainkysymys. Kokemuksesta tiedämme, että suurten rakennushankkeiden hitalappu tuppaa paisumaan kuin pannukakku vrt. Länsimetro, jonka lopullinen aikataulu ja kustannukset ovat edelleen hämärän peitossa

2) Kruunusillat-hankkeesta kerrotaan ylpeästi, että sillasta tulisi valmistuessaan yksi maailman pisimmistä pelkkään joukkoliikenteeseen suunniteltu silta. Kokemusta tämäntyyppisistä ratkaisujen toimivuudesta ei siis ole kovin paljoa mistään muualta maailmasta olemassa. Sen sijaan liikennelaskelmien pieleen menosta on esimerkkejä, mainittakoon vaikka Brisbanen kaupungin alitse kulkeva Clem 7 -tunneli, joka oli erittäin kallis floppi. Pahoin pelkään, että Helsinki kulkee nyt Brisbanen viitoittamaa tietä – ainakin nykyisen taloudellisen tilanteen valossa, jossa ei näy valoa tunnelin päässä. Erona Brisbaneen tässä on se, että tappiot lankeavat ennen pitkää veronmaksajille, ei yksityiselle taholle.

3) Sillan häiriötön käytettävyys. Nykyisten Kruunusillat-hankkeen olosuhde-ennusteiden mukaan myrsky yltyy sillalla niin voimakkaaksi, että silta joudutaan sulkemaan liikenteeltä vain 0,5 h ajaksi per vuosi. Tämän arvion voi kyseenalaistaa. Valitettavasti näyttää siltä, että ilmastonmuutos on todellisuudessa arvaamaton, esim. nykyinen napajäätiköiden sulamisnopeus on tullut tutkijoille yllätyksenä. Ilmastonmuutokseen liittyy myrskyjen määrän lisääntyminen, mutta niiden todellinen arvioiminen on vaikeaa. Tältä pohjalta näyttää, että Kruunusillat-raportissa on jätetty ilmastonmuutos kokonaan huomiomatta. Tällainen silta voi olla siten hyvinkin riskaabeli tulevaisuuden käytettävyytensä suhteen.
Kruunuvuorensilta – kaunis, mutta kallis ja arvaamaton

4) Mitä siltahankkeella saavutetaan?
Laskelmien mukaan Kruunusillat-hanke on kaikkein tehokkain tapa vähentää yksityisautoilua Laajasalosta keskustan suuntaan. Lyhentynyt matka-aika sekä palvelutason nousu ovat huomattavimmat hyödyt.

Kruunusillat palvelisi kuitenkin lähinnä Laajasalon 30 000-40 000 asukasta, ja lisäksi esim. Korkeasaareen suuntautuvia turisteja. Vedotaan siihen, että silta itsessään olisi elämys kaikille kaupunkilaisille. Melko kalliista "elämyksestä" on kyse veronmaksajien kannalta.

Kalliiden liikenneinfra-ratkaisuiden – jotka sitten lopulta palvelisivat vain osaa kaupunkilaisista – jääräpäinen puskeminen eteenpäin pahimman laman aikaan osoittaa päättäjiltä jonkinlaista “mustat lasit päällä, kiinteistökuplan sisällä”-meininkiä.

Mitä pitäisi tehdä toisin?
Kruunusilta-hankkeen kohdalla on selvitetty myös useita eri vaihtoehtoisia liikenneratkaisuja, joista toiseksi toimivin näyttäisi olevan bussilauttaratkaisu. Tällainen bussilautta ei kuitenkaan ole käytössä missään muualla maailmassa, joten kokemuksia sellaisen toimivuudesta ei ole. Raportin pohjalta vedotaan lauttojen hitauteen raitioliikenteeseen verattuna. Todellisuudessa lauttaselvitys itsessään on varsin yksioikoinen ja puutteellinen. Ikään kuin olisi olemassa vain yksi ainoa “mahtilauttamalli”. Entäpä ne nopeammat lautat tai vaikkapa ilmatyynyalukset (ilman bussia), täytyyhän niitäkin olla olemassa? Entäpä yksityinen vesitaksiliikenne? Ihan mahdoton ajatus(ko) sosialistisessa Suomessa?

Helsingin kaavoituksen pohjana oleva peruskasvuennuste/nopea kasvuennuste voi toteutua, jos talouskasvu kääntyy nousuun ja Helsinki pysyy elinvoimaisena ja vetovoimaisena kaupunkina. Helsingin tulee houkutella myös elinkeinoelämää alueelleen, jotta uusia työpaikkoja syntyisi.

Helsinki ei valitettavasti näytä tällä hetkellä panostavan elinvoimaisuutensa kasvuun. Uudet kaavoitussuunnitelmat ovat päinvastoin vähentämässä koko kaupungin viihtyisyyttä asuinpaikkana. Miksi yrityksetkään perustaisivat konttoreitaan sellaiseen kaupunkiin, joka ei enää olekaan mukava paikka ihmisille asua? Kolkkoon betonikaupunkiin, jossa lähivirkistysalueet aiotaan raivata rakentamisen tieltä, esim. Vartiosaari, keskuspuiston reunamat; mahdollisesti myös Kivinokka ja Töölönlahti – eli kaikki ne alueet, joista luontoarvoja arvostava ja ihmisten mielenterveyteen positiivisesti vaikuttava kaupunki koostuu. 

Helsinki tarvitsee nopeasti muutosta nykyiseen kaupunkia ankeuttavaan sekä yltiöpäistä lainanottoa kannattavaan politiikkaan. Otetaan järki käteen ja laitetaan kaavoitus sekä yltiöpäiset hankesuunnitelmat uusiksi. Tarkastellaan väestökehitystä uudestaan nykyisen taloustilanteen pohjalta – realismia, ei ylioptimismia. Kaupungin kehittämisen tulee perustua avoimeen päätöksentekoon sekä vuoropuheluun asukkaiden kanssa.

1 kommentti:

  1. Ehdotat kirjoituksessasi ilmatyynyaluksia, mutta niillä vasta onkin niitä tuulten takia peruutettavia lähtöjä. Paljon enemmän kuin sillalla. Tämä ongelma taitaa olla kaikilla muillakin pika-alustyypeillä, mitä Tallinnan-liikennettä on tullut seurattua.

    Bussilautta oli ainoa palvelutasoltaan edes jotenkin järkevä lauttaratkaisu. Kaikki matkustajalautat aiheuttavat matkantekoon kaksi vaihtoa, mikä romahduttaa palvelutason. Ne muut lauttavaihtoehdot on siis käsitelty ja hylätty vieläkin huonompina.

    Ilmastonmuutos voi aiheuttaa riskejä, mutta ilman siltaa Kruunuvuorenrannasta tulee _varmasti_ kaupunkisuunnittelullinen katastrofi, kun siitä tulee pussinperällä sijaitseva autolähiö.

    Pisin silta toki palvelee enimmäkseen vain laajasalolaisia, mutta siinä ei ole mitään vikaa. (Muut sillat palvelevat myös Kalasataman asukkaita). 30 000 - 40 000 asukkaan kaupunginosa on ihan riittävä tarve itsessään keskustaan suuntautuvalle raideliikenteelle, ja tämä alle 300 miljoonan euron hintalappu on vielä hyvin edullinen hinta sille.

    Muualla Suomessahan korvataan losseja silloilla satojen asukkaiden kyliinkin. Todella outoa olisi silloin ajatella, että jopa keskikokoista suomalaista kaupunkia paljon suuremman kaupunginosan liikenne olisi järkevää hoitaa lautalla.

    Siltaa ei kannata yrittää argumentoida kumoon myöskään sillä, jos ei usko sen elämyshyötyihin. Sen sillan tärkein peruste on edelleenkin nimenomaan tuo päivittäisen matkustamisen raideliikenne, eikä se tarvitse mitään muita perusteluja. Ei edes sitä pyöräilyä ja jalankulkua. Ne ovat kiva lisä, mutta homma kannattaisi vaikka pelkkänä ratikkasiltana. Siten ei myöskään ole mitään pelkoa siitä, että pitäisi jälkikäteen käyttää isoja rahoja sillan kattamiseen. Ratikka ei tarvitse katetta.

    Perustelu Brisbanen tunnelin kustannuksilla ei myöskään toimi. Tunnelihankkeissa on aina valtavasti epävarmuuksia, jopa helsinkiläisessä hyvässä peruskalliossa, mutta varsinkin suurin piirtein kaikkialla muualla maailmassa vaikeammassa maaperässä. Siltahankkeisiin ei tällaisia epävarmuuksia sisälly. 1,2 km silta ei ole millään tavoin erikoinen hanke. Australialaisella moottoritietunnelilla ei nyt ole kerta kaikkiaan mitään vertailukelpoisuutta Kruunusiltojen kanssa. Muutenkin koko argumentti on kirsikanpoimintaa, kun maailma on täynnä esimerkkejä hyvin onnistuneista silloista ja raitioteistä. Millä tavoin juuri brisbanelainen moottoritietunneli on mitenkään edustava esimerkki riskeistä, puhuttiinpa sitten matkustajamääristä tai kustannuksista?

    Sanot myös, että kokemusta pelkästään joukkoliikenteen käytössä olevista silloista ei maailmalta ole. Mutta ihmettelen, mitä kokemusta oikein kaivattaisiin? Teknisiä kokemuksia on ihan riittävästi. Kaupunkisuunnittelullista kokemusta kyllä on siitä, että jos matka keskustaan on 15 minuuttia lyhyempi ja raideliikenteellä järjestetty, joukkoliikenteen käyttö on merkittävästi korkeampi ja autoilun pienempi. En näe, että matkustajaennusteisiin sisältyisi minkäänlaista muuta epävarmuutta kuin että raideliikenteen hankkeille tyypilliseen tapaan ne voivat jälleen kerran ylittyä reippaasti. Siitä todella on paljonkin niin kotimaista kuin kansainvälistä kokemusta.

    Ja mitä tulee kaupungin kasvuun, niin Helsinkihän on koko ajan kasvanut perusennustetta nopeammin. Koko seudun vetovoima ei näytä hiipuvan. Ja Kruunusillat on yhtä lailla osa sitä elinvoimaisuuden kasvatusta. Tämä hanke jos jokin on sitä järjen käteen ottamista, jolla varmistetaan, että Kruunuvuorenrannastakin tulee elävä, kaupungin kehitystä tukeva kaupunginosa eikä taas yksi uusi autoilun pussinperä lisää. Miksi yritykset perustaisivat konttoreitaan kaupunkiin, jossa liikkuminen on tehty mahdollisimman vaikeaksi eikä kaupungin kasvuun ja kestävään liikkumiseen osata panostaa? Sen sijaanhan yritykset nimenomaan näyttävät haluavan panostaa Helsingin niihin osiin, joissa on hyvät liikenneyhteydet, varsinkin raideliikenteellä. Motaritoimistot jäävät vuokraamatta.

    Kaikki järkisyyt nimenomaan puoltavat sillan rakentamista nyt, mahdollisimman nopeasti. Kallis lasku tulee, jos se jätetään rakentamatta.

    VastaaPoista