Hiljattain Journal
of Clinical Investigation –lehdessä
julkaistu tutkimus lisäsi todisteita siitä, että ruskealla rasvakudoksella
olisi suotuisia vaikutuksia glukoosi-aineenvaihduntaan ja insuliiniherkkyyteen.
Tutkimuksessa annettiin hiirille ruskeaa rasvaa siirteinä vatsaonteloon toisista
hiiristä, ja 8-12 viikkoa siirteiden antamisen jälkeen havaittiin hiirten
insuliiniherkkyyden ja sokerinsietokyvyn selvästi parantuneen. Lisäksi
hiiret laihtuivat, niiden rasvakudoksen kokonaismäärä pieneni ja rasvaisen
ruokavalion aiheuttamat insuliiniaineenvaihdunnan ongelmat korjaantuivat.
On olemassa kahdentyyppisiä,
vaaleita ja ruskeita rasvasoluja eli adiposyyttejä, joiden tehtävänä on
varastoida lipidejä (eli rasva-aineita). Vaaleassa rasvakudoksessa rasvasolut
ovat muodoltaan pyöreitä. Solun tuma on litistynyt solun laidalle. Solulima on
täynnä rasvaa trigyserideinä yleensä yhtenä rakkulana. Vaalea rasva on eläinsolujen
yleisin rasvatyyppi, mikä laajenee rasvakudoksen kokonaismäärän lisääntyessä
lihavilla ihmisillä.
Ruskea
rasvakudos näyttää ruskealta johtuen runsaasta hiussuonten ja solun
energiatehtaiden eli mitokondrioiden määrästä. Rasva on varastoitunut niihin
pieninä, erillisinä pisaroina. Mielenkiintoista on, että vain ruskean rasvan on
havaittu liittyvän painoindeksiin siten, että painoindeksin (BMI:n) noustessa
ruskean rasvan aktiivisuus vähenee. Edelleen ruskean rasvan aktiivisuuden on
havaittu vähenevän ihmisen ikääntyessä. Tämä voisi selittää miksi ihmiset
herkemmin lihovat ikääntyessään.
Nykyään tiedetään,
että ruskea rasva aktivoituu kylmässä tuottaakseen lämpöä. Aiemmin kuitenkin virheellisesti
luultiin, että ruskeaa rasvakudosta esiintyisi lähinnä vain vauvoilla, joilla sen
pääasiallinen funktio on lämmöntuotanto. Ruskean rasvan varastoja aikuisilla ei
paikallistettu johtuen mm. siitä, että tutkimuksia suoritettiin liian korkeissa
lämpötiloissa. Kuvantamismenetelmien kehittyessä ja kylmäaktivaation
merkityksen ymmärtämisen jälkeen ruskeaa rasvakudosta on paikallistettu myös
aikuisilta merkittäviä varastoja.
Periaatteessa ruskeaa rasvan siirtämistä lihaviin ihmisiin
voitaisiin käyttää terapiana lihavuuden hoidossa. Toistaiseksi ei ole
kuitenkaan onnistuttu ihmisille kehittämään sellaista siirränäismallia, joka
pystyttäisiin ylläpitämään yli 3-4 viikkoa. Saamme siis vielä odotella
rasvaterapiaa.
Jäin
miettimään, että hyötyisimmekö me Pohjolan lihavat ihmiset eniten ruskean
rasvan hyödyistä sen jälkeen, kun toimiva rasvaterapiamalli on kehtetty
– meillähän ei ole pulaa ympärivuotisesta kylmäaktivaatiosta (huom. myös
kesäinen 19 astetta riittää ruskean rasvan aktivoitumiseen!)?
Viitteet
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti