Musta tiistai. Tämä tapahtui jo viikko sitten,
mutta vaikka kuinka olen pureskellut tätä asiaa, niin se ei ole edelleenkään
muuttunut helposti sulavaksi (eli tämän blogin otsikko on tässä tapauksessa
harhaanjohtava). Yt-neuvottelujen päätös oli täystyrmäys koko
tutkimusosastollemme: ”biolääketieteen tutkimus lopetetaan asteittain”. Siinä se
yt-neuvottelujen kulminaatio. Kuusi viikkoa pelkkää spekulaatiota, hämmennystä, epätoivoa, kenties osittaista optimismia tai ainakin pientä toivonkipinää (riippuen tietenkin keneltä kysyy). Eihän
se voi olla mahdollista, että kaiken tutkimustyömme lopettaisivat? Lopputulos oli kuitenkin toiveikkuudestamme
huolimatta pahin mahdollinen, ikään kuin se kulman takana vaaniva mörkö
olisi astunut valokeilaan. Kaikki n. 50
ihmistä joutuu tutkimusosastoltamme lähtemään. Tällaisessa tilanteessa toisaalta
kaikki työntekijät ovat samassa veneessä eli ei tarvitse kyttäillä, kuka mahdollisesti saa
sen ruskean kirjekuoren ja kuka ei; kaikki saavat tasapuolisesti menolipun ennemmin tai
myöhemmin. Kyse ei ole kuitenkaan mistään normityöpaikasta tyyliin ”viimeinen
lähtijä sammuttaa valot”. Meillä on pakastimet täynnä kaikenlaista biologista näytemateriaalia,
jonka keräämiseen ja prosessoimiseen on kulunut huima määrä työtunteja. Osa kerätyistä näytteistä on ainutlaatuisia. Lisäksi meillä on modernit (ja kalliit) analyysilaitteistot, mutta
valitettavasti työtänsä jatkavat laitoksen työntekijät eivät tiedä, mitä niillä
tehdään.
Työterveyslaitos (TTL) joutuu irtisanomaan n. 200
työntekijää, eli n. 29 % koko henkilöstöstä. Tähän tilanteeseen jouduttiin, koska Sipilän hallitus päätti vähentää 5 miljoonaa euroa TTL:n valtionavusta alkaen jo vuodesta 2016. Yt-neuvottelujen yhteydessä TTL:n
johtokunta päätti lisäksi muuttaa koko organisaatiorakenteen sekä siirtää strategista
painopistettä kohti palvelu- ja asiantuntijatoimintaa. Vuosille 2016–2020 aiemmin luotu strategia hylättiin kiireisellä aikataululla. Kaikki tutkimus ei tosin edelleenkään lopu, mutta jäljelle jää lähinnä
palvelutoimintaa tukeva, ns. "asiakaslähtöinen" tutkimus.
Myönnän, että meidän biolääketieteellinen tutkimustoimintamme
ei välttämättä ole vienyt suomalaista työelämää ja työhyvinvointia eteenpäin. Olemme kuitenkin tehneet tiivistä yhteistyötä Työterveylaitoksen klinikan lääkäreiden ja hoitajien kanssa, mm. lääkärien väitöskirjoihin ja potilasnäytteenkeräykseen liittyen. Kaikilla projekteillamme on myös nykyään ollut vankka ulkopuolinen rahoitus. On yleinen harhaluulo, että tutkimusta tehtäisiin pelkillä veronmaksajien euroilla. Olemme tutkineet mm. uusien nanomateriaalien
turvallisuutta, allergiamekanismeja ja mikrobien toimintaa. Tutkimuksemme on tuottanut
tietoa, jota voidaan hyödyntää riskinarvioinnissa sekä sairauksien ehkäisyssä. Merkkiainetutkimuksemme (biomarkkeri-tutkimus) olisi voinut johtaa diagnostiikan parantamiseen. Olemme julkaisseet tutkimustuloksiamme kansainvälisesti korkeatasoisissa tiedelehdissä.
Jyrki Kataisen hallituksen aikainen Tieteellisten
seurain valtuuskunta 2012–2014 kertoo sivuillaan näin: ”Valtion tutkimuslaitoksilla
eli eri hallinnonalojen tutkimuslaitoksilla on korkeakoulusektorin
tutkimusyksiköiden ohella merkittävä asemansa innovaatiojärjestelmässä
tieteelliseen tietoon perustuvan yhteiskunnan kehittäjinä. Tutkimustehtävien
lisäksi laitoksilla on vaihtelevassa määrin erilaisia asiantuntija-, valvonta-,
koulutus-, neuvonta- ja muita viranomaistehtäviä, sekä maksullista ja muuta
palvelutoimintaa”.
Missä vaiheessa
Suomen tiedestrategia joutui romukoppaan? Sosiaali- ja terveysministeriön alaisen
Työterveyslaitoksen johtoon valittiin viime keväänä Nokialla kannuksensa hankkinut tekniikan tohtori tekemään koko laitoksen historian suurinta saneerausta, jonka
lopputuloksena strateginen painopiste siirtyy tutkimuksesta palvelutoimintaan.
Tässä yhteydessä laitos varasi 1, 5 miljoonaa euroa koko biolääketieteen
tutkimustoiminnan lopettamiseen. Kyse on tutkimustoiminnasta, jolle laitoksessa työskentelevät kansainvälisiä verkostoja luoneet professorit ja senioritutkijat ovat
onnistunut hankkimaan viime vuosina 1, 8 miljoonaa euroa per vuosi ulkopuolista, kilpailtua rahoitusta (esim.
EU, Työsuojelurahasto, Suomen Akatemia, yksityiset
säätiöt). Laitoksen johto on kuitenkin valmistautunut rikkomaan sopimukset rahoittajien kanssa. Heidän mielestään kansainvälisyyteenkään ei tarvitse tässä
taloudellisessa tilanteessa panostaa.
Ruotsissa hallitus lakkautti valtion
rahoittaman työelämän tutkimuslaitoksen (Arbetslivsinstitutet) n. 8 vuotta sitten.
Ennen lopetusta tutkimustoiminta kuitenkin siirrettiin muualle, hallitusti.
Meillä Suomessa on siis asiat päätetty hoitaa toisin. Minä jään tarkkailemaan, saammeko edes osan
tutkimustoiminnastamme –rahoituksen kera– siirrettyä muualle, kuten Helsingin
yliopistoon. Aikataulu vaikuttaa kuitenkin toivottoman kiireiseltä, koska
neuvotteluille on tässä vaiheessa annettu aikaa vain joitakin viikkoja.
Viitteet:
http://www.research.fi/fi/etusivu
Huomautus: Muutin tämän jutun otsikon 19.12.2015 paremmin kuvaaman kirjoituksen aihepiiriä
Huomautus: Muutin tämän jutun otsikon 19.12.2015 paremmin kuvaaman kirjoituksen aihepiiriä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti